[Pyhä raamattu 1933/38: Jaak. 2:1-7] Lähimmäisenrakkaus ei katso henkilöön. Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön. Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: “Istu sinä tähän mukavasti”, ja köyhälle sanotte: “Seiso sinä tuossa”, tahi: “Istu tähän jalkajakkarani viereen”, niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita? Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat? Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen? Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidä...

Seurakunta (kreikaksi ἐκκλεσία, ekklesia, verbistä ekkaleo, ”kutsua ulos”) on kristittyjen muodostama yhteisö. Suomessa sanalla seurakunta tarkoitetaan yleensä joko koko kristikuntaa  tai jonkin kristillisen tunnustuskunnan paikallista yksikköä. Puhutaan esimerkiksi islamilaisesta seurakunnasta, evankelisluterilaisesta  seurakunnasta, vapaiden suuntien seurakunnista tai helluntaiseurakunnasta. Sen sijaan tiettyä tunnustuskuntaa tai sen kansallista organisaatiota kutsutaan usein kirkoksi. Kirkko ja seurakunta ovat kuitenkin osin synonyymejä, varsinkin koko kristikunnasta puhuttaessa.   Kristillinen seurakunta Kristillisen seurakunnan toiminnassa keskeisiä ovat kokoukset, joita kutsutaan jumalanpalveluksiksi. Niitä vietetään tavallisesti sunnuntaisin, joka on Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Kristinuskon alkuaikoina, jolloin valtaosa kristityistä oli juutalaisia, jumalanpalveluksia vietettiin myös lauantaisin, joka on juutalainen sapatti. Adventtiseurakunn...