Latinankielinen paganus-sana tarkoitti alkujaan maalaista tai kyläläistä eikä pakanaa. Nimitys johtuu siitä, että kristinusko oli sen varhaisina aikoina erityisesti kaupunkilaisten uskonto, maaseudulla asuvien ollessa vanhojen uskontojen kannattajia. Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa sanaa pakanat ei kuitenkaan enää käytetä, vaan se on korvattu sanalla kansat tai muut kansat. Monet esittävät tietoa, koska heitä tuntuu siltä vaistomaisesti, eivätkä viitsi ottaa selvää totuudesta. Hatusta vetämisen taito on jo ilmiö kerrassaan. Lähdekritiikki on suotavaa nykyisin. Tietysti vapaa kirjoittelu suo sijaa omille mielipiteille.  Keisari Konstantinus suuri lopetti kristittyjen vainot (307-337). Kristinuskon asema vahvistui euroopassa. Konstantinus antoi kastattaa itsensä vasta kuolinvuoteella. Vaikka Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) ja Karl Marx Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) julkaisivat teoksiaan. Kommunist

Paastoa harjoitetaan monissa kristillisissä suuntauksissa. Alun perin kristillisessä kirkossa paastottiin keskiviikkoisin ja perjantaisin ja 300-luvulta lähtien 40 päivää ennen pääsiäistä, mikä on edelleen tapana varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Tästä paastosta ovat myös luterilaisen kirkon kirkkovuoden viisi paastonaikaista sunnuntaita edelleen muistona. Jotkut kristilliset suuntaukset eivät harjoita paastoa, koska pitävät sitä ulkoisena. (Luuk.18:10-14) "Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.' Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle arm