Lapsikaste kristillinen käytäntö? Lapsikaste on kristillinen käytäntö, joka juontaa juurensa varhaiskristilliseen aikaan ja on säilynyt monien kirkkokuntien perinteenä tähän päivään asti. Sen historia on rikas ja monitahoinen, kietoutuen läheisesti kirkon kehitykseen ja teologisiin tulkintoihin. Varhaiskristillisessä kirkossa kaste oli merkittävä askel uskoon tulemisessa. Se symboloi uudestisyntymistä ja puhdistumista, ja sen kautta uskovat liitettiin Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Ajan myötä lapsikasteen käytäntö alkoi vakiintua, ja se nähtiin keinona liittää lapset Jumalan kansaan jo varhaisessa iässä. Raamatun opetus lapsikasteesta ei ole suoraviivaista, sillä Raamattu ei käsittele aihetta eksplisiittisesti. Kuitenkin monet kirkon opettajat ovat löytäneet tukea lapsikasteelle Raamatun teksteistä, kuten apostolien teoista ja Jeesuksen sanoista, jotka kehottavat tuomaan lapset hänen luokseen. Nykyään lapsikasteen merkitys ja käytäntö vaihtelevat eri kirkkokunnis

Kuka aloitti lapsikasteen? 100- ja 200-luvuilla Ireneus , Hippolytus , Origenes , Kyprianus Karthagolainen Afrikan paavi joka ehdotti, että lapset tulisi kastaa 250 jaa. Perinteinen aikuiskaste muutettiin lapsikasteeksi. Lapsikasteen vakiinnutti Augustinus (400 jaa), jonka mukaan "kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen". Lapsikasteen yhteydessä alettiin korostaa perisynnin poispesemistä. "Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. " Hän katsoi, ettei kukaan voinut pelastua ilman kastetta ja kirkon jäseneksi tulemista.   Evankeeliset ovat kuitenkin jatkaneet apostolista tapaa ja kastavat edelleen ainoastaan uskovien kasteella eivätkä ole katolisen piispan oppia omaksuneet.  Jeesus itse esimerkkinä. Johanneksenkin kasteen ottaneet kastettin myöhemmin Herran nimeen. Kristillisen kasteen taustana on Johanneksen kaste

Historia kertoo, että katolinen kirkko joutui valistusfilosofien kovan kritiikiin kohteeksi. Kirkon tulkintoja kristinuskosta alettiin epäillä. Näin jäisi jäljelle alkuperäinen luonnollinen usko. Valistusfilosofian seuraamuksena syntyi myös Voltairen opit (21. marraskuuta 1694 – 30. toukokuuta 1778) joista tunnetuimpia ilmiöitä ovat agnostismi ja ateismi. Jotta ymmärtäisit, lue itse lapsikasteen historia. Meille on opetettu väärin keskiajalta lähtien lapsikasteista, pelastussanomasta ja reformaatioista. Katolinen kirkko halusi pitää kansan kymmenyksien maksajana, sama pätee nykyisiinkin valtionkirkkoihin. Marian palvonta on taas lähtöisin antiikin naispuolisten jumalahmojen palvonnasta. Nykyaika tarvitsee kansanvalistusherätyksen, jotta jäljelle jäisi alkuperäinen ja luonnollinen usko. Piispojen opetukset ja lausunnot tulee kyseenalaistaa sekä korostaa kansanraamatun merkitystä. Saksalaisen filosofin Immanuel Kantin (1724-1804) mukaan valistuksen päämääränä oli vapauttaa ihmiset henkis