Lapsikaste kristillinen käytäntö? Lapsikaste on kristillinen käytäntö, joka juontaa juurensa varhaiskristilliseen aikaan ja on säilynyt monien kirkkokuntien perinteenä tähän päivään asti. Sen historia on rikas ja monitahoinen, kietoutuen läheisesti kirkon kehitykseen ja teologisiin tulkintoihin. Varhaiskristillisessä kirkossa kaste oli merkittävä askel uskoon tulemisessa. Se symboloi uudestisyntymistä ja puhdistumista, ja sen kautta uskovat liitettiin Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Ajan myötä lapsikasteen käytäntö alkoi vakiintua, ja se nähtiin keinona liittää lapset Jumalan kansaan jo varhaisessa iässä. Raamatun opetus lapsikasteesta ei ole suoraviivaista, sillä Raamattu ei käsittele aihetta eksplisiittisesti. Kuitenkin monet kirkon opettajat ovat löytäneet tukea lapsikasteelle Raamatun teksteistä, kuten apostolien teoista ja Jeesuksen sanoista, jotka kehottavat tuomaan lapset hänen luokseen. Nykyään lapsikasteen merkitys ja käytäntö vaihtelevat eri kirkkokunnis

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu Amerikoissa, heitä on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2002 katolilaisista 26 prosenttia asui Euroopassa (etenkin Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopassa), 13 prosenttia Afrikassa ja 10 prosenttia Aasiassa. Monissa Afrikan maissa sekä muun muassa Filippiineillä väestön enemmistö on katolilaisia. Suomessa katolilaisia on noin 14 500. Paavi on maailman katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja. Katolinen kirkko katsoo olevansa kirkko, jonka Jeesus Kristus itse perusti, ja joka ei ole koskaan menettänyt ykseyttään, vaikka muita kirkkokuntia on syntynyt eroamalla sen yhteydestä. Kirkon opetuksen mukaan kirkon piispat ovat apostolien seuraajia ja Paavi eli Rooman piispa on apostoli Pietarin seuraaja. Paavi ja hänen hallintonsa, Pyhä istuin sijaitsevat Roomassa Vatikaanivaltiossa. Katolinen kir

Historia kertoo, että katolinen kirkko joutui valistusfilosofien kovan kritiikiin kohteeksi. Kirkon tulkintoja kristinuskosta alettiin epäillä. Näin jäisi jäljelle alkuperäinen luonnollinen usko. Valistusfilosofian seuraamuksena syntyi myös Voltairen opit (21. marraskuuta 1694 – 30. toukokuuta 1778) joista tunnetuimpia ilmiöitä ovat agnostismi ja ateismi. Jotta ymmärtäisit, lue itse lapsikasteen historia. Meille on opetettu väärin keskiajalta lähtien lapsikasteista, pelastussanomasta ja reformaatioista. Katolinen kirkko halusi pitää kansan kymmenyksien maksajana, sama pätee nykyisiinkin valtionkirkkoihin. Marian palvonta on taas lähtöisin antiikin naispuolisten jumalahmojen palvonnasta. Nykyaika tarvitsee kansanvalistusherätyksen, jotta jäljelle jäisi alkuperäinen ja luonnollinen usko. Piispojen opetukset ja lausunnot tulee kyseenalaistaa sekä korostaa kansanraamatun merkitystä. Saksalaisen filosofin Immanuel Kantin (1724-1804) mukaan valistuksen päämääränä oli vapauttaa ihmiset henkis